R on Rukajärven suunnan tunnus. Rukajärven suunnalla on aina suuri merkitys tuhansille suomalaisille.
R-kirjain on minulle tuttu, sillä isoisäni säilytti tunnusta muistoissaan.
Jos perinnetyöstä pitäisi nostaa esiin vahvoja nousijoita valtakunnallisesti, Rukajärvi-keskus olisi listani kärjessä. Viime vuosina on tapahtunut valtavasti.
Rukajärven suunta on muuttunut isien ja äitien puheista järjestelmälliseksi perinnetyöksi ja muistoiksi jälkipolville.
Miten Rukajärven nousu näkyy?
Olen ohittanut Rukajärvi-keskuksen usein kävellessäni Joensuusta Enon, Uimaharjun ja Vuonislahden kautta saapuneelta junalta Lieksan keskustaan.
Tekosyitä keskuksen ohittamiseen ovat olleet korkeahkolta tuntuva pääsymaksu ja tietämättömyys siitä mitä keskuksessa oikeastaan on.
Näyttelyyn tutustuttuani 8 euron pääsymaksu (2022) ei tunnu kovin suurelta.
Tarjonnan eteen on tehty paljon työtä, ja samalla on kohennettu sotahistoriallisestikin tärkeän aseman ympäristöä.
Sunnuntai 10.7.2022
Poutainen Pielinen. Lieksassa on rauhallista lukuun ottamatta isojen kauppojen pysäköintialueita, jotka ovat täyttyneet varhain. Kävelen pääkatua eli Pielisentietä. Muita käyskentelijöitä ei näy.
Sopiva päivä vierailla Rukajärvi-keskuksessa, joka avautuu pian, kymmeneltä.
Paikat kannattaa tosiaan pitää auki viikonloppuisin. Silloin liikkuvat matkaajat.
Rukajärvi-keskuksen sijainti Lieksan rautatieasemalla ei ole sattumaa: Rukajärven suunnan huolto, täydennykset ja lomalaiset kulkivat aseman kautta. Posti liikkui ja niin tekivät muutkin viestit, kuten näyttelystä käy ilmi.
Rukajärvi-keskus sijaitsee paikassa, josta Rukajärven tie alkaa. Asemalla on koettu monet kohtalot: siirrytty rintamalle ja kotiin.
Nykyisin asemalta kannattaa jatkaa keskustan kautta kohti rajaa. Rukajärven tie oli sotavuosina pitkä, rankka ja kuoppaisa taival.
Pysytään silti edelleen Rukajärven tien alkupäässä. Lieksan asemalla. En ole ainoa asemalla näin sunnuntaiaamuna. Kaksi seuruetta odottelee keskuksen avautumista.
Paikalla on eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia kävijöitä. Ei ole yhtä tyyppiä.
Rukajärvi-keskus puhuttelee monenlaisia kävijöitä.
Rukajärven suunnan joukot olivat pääasiassa Kainuusta, Pielisen Karjalasta ja Ylä-Savosta. Perinnetyötä tekevät Rukajärvi-keskukset sijaitsevat Lieksassa ja Kiuruvedellä.
On hienoa huomata, että Rukajärven henki siirtyy sukupolvesta toiseen. Rukajärven suunta yhdistää laajalti, ja Lieksa Rukajärven solmuna on pitänyt perintöä yllä.
Tiesitkö tämän?
Ennen keskukseen menemistä kannattaa viettää hetki Lieksan juna-aseman (rautatieasema) liepeillä.
Muutaman kymmenen metrin päässä Lieksan Rukajärvi-keskuksesta on toisen maailmansodan menestyksekkäimmän suomalaisen taistelulentäjän Eino Ilmari ”Illu” Juutilaisen kotitalon rauniot ja muistomerkki.
Todellinen sotahistoriallinen nähtävyys. Täällä on katsellut taivaita ässien ässä.
Lieksan sotahistoriaan liittyy tavallaan myös Ilmari Juutilaisen vanhempi veli, Sortavalassa syntynyt, Aarne ”Marokon kauhu” Juutilainen, joka palveli myös Ranskan muukalaislegioonassa.
Molemmat olivat omaperäisiä persoonia, jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.
Lieksa on muutenkin sotahistoriallisesti kiinnostavaa aluetta, sillä talvisodan ensimmäisen vihollisen ampui rajamies Mikko Kallionpää.
Kallionpään kerrotaan ampuneen myös Lapin sodan ensimmäisen saksalaisen (Ylen Elävän Arkiston video Kallionpäästä).
Rukajärven tie on yksi harvoista sotateistä Suomessa
Suomessa on kaksi virallisesti nimettyä sotatietä: Raatteen tie (20 kilometrin taistelutie Suomussalmella) ja Rukajärven tie (Suomen puolella 44 kilometrin osuus Lieksassa).
Jatkosodassa Rukajärven tien kautta hoidettiin Rukajärven joukkojen huolto ja oikeastaan kaikki muukin.
Lieksan kautta kulki elämä ja kuolema. Tuhansiin ihmisiin vaikuttaneet kohtalot.
Kaiken kaikkiaan matkaa Lieksasta Rukajärvelle on 230 kilometriä.
Rukajärven tie Lieksassa sai sotahistoriallisen kohteen aseman heinäkuussa 2011, kun Rukajärven veteraani, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen vihki tien.
Talvisodassa vihollinen ehti tunkeutua Rukajärven tietä pitkin noin kymmenen kilometriä Suomen puolelle.
Vihollisen joukot ajettiin takaisin ja jatkosodassa Rukajärven tiestä tuli henkireikä ja keskeinen osa Suomen puolustusta.
Rukajärven tie määritteli Suomen kohtaloa.
Tällainen on Lieksan Rukajärvi-keskus
Rukajärvi-keskuksen houkuttelevuus on parantunut vuosi vuodelta.
Nyt rakennuksen seiniä koristavat kyltit, jotka antavat vihiä siitä, mitä näyttely pitää sisällään.
Aiemmin piti arvailla, mistä on kyse. Houkuttelevuus on parantunut koko ajan. Sisällä rakennuksessa on tarjolla vankkaa historiaosaamista.
Rukajärven suunnan näyttelyissä esillä on runsaasti esineitä ja kuvia, mutta myös erittäin täsmällisiä kuvauksia tapahtumista.
Pitkät tekstit saavat tämän tästä kritiikkiä näyttelyissä, mutta Rukajärvi-keskuksessa tarkkuus toimii.
Tekstit osuvat sotahistoriasta ja taktiikasta kiinnostuneen ajatteluun. Tekstit kuljettavat kentälle ja tarkentavat aiempia tietoja.
Rukajärven suunnasta tulee keskuksessa moniulotteinen kokonaisuus, johon liittyy valtavasti asioita. Rukajärven suunnan toiminnan laajuus hahmottuu perusteellisesti.
Rukajärvi-keskuksen näyttely on runsaimpia ja monipuolisimpia yhdestä aihepiiristä kertovia sotahistoriallisia näyttelyitä, joissa olen käynyt.
Näyttelystä loistaa järjestäjien tarmo, osaaminen ja sitoutuneisuus.
Koska aina pitää etsiä jotakin kehitettävää, seuraava vaihe voisi olla myyntituotteiden lisääminen.
Rautatieaseman yleisilmeen parantamiseen onkin jo alettu kiinnittää huomiota. Hyvä niin, sillä kyseessä on portti Lieksaan ja Rukajärven suuntaan.
Myyntiin kannattaa aina panostaa, jotta varoja saadaan rakentamiseen. Varma hitti olisi näyttelyssä nähdyn puisen R-arkun pienoismalli, jonne sotahistorian harrastaja voisi säilöä keräilyesineitään.
Rintamasuunnan tunnus nimittäin ikuistettiin tuhansiin puhdetöihin, eikä sitä kannata unohtaa nykyäänkään.
Rukajärvi-keskuksella on suuri potentiaali matkailukohteena, kun se yhdistyy vahvemmin Lieksan alueen laajaan sotahistoriaan. Kaiken ei tarvitse olla pelkkää informaatiota. Vaikuttavia ovat myös paikat, joista lähdettiin liikkeelle, palattiin kotiin tai jatkettiin kohti rajaa.
Iso ’R’ on erinomainen syy vierailuun Lieksassa.
Jani Timonen
Killan johtokunnan jäsen
Helsinki, Tampere, Lieksa – ja Onttola
Juttu on alun perin julkaistu Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokillan (1967–2024) verkkosivuilla vuonna 2022.