Rajahistoria: Rajamuseon luento Oodissa – Rajavartiolaitoksen alkuvuosikymmenet olivat vaihtelevia ja ajoittain vaarallisia – Helsingin Rajakilta – Rajan perinteitä ja yhteishenkeä vuodesta 1965

Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä kuultiin keskiviikkona 13. marraskuuta Rajamuseon museomestari Jani Loijaksen laaja ja kiinnostava luento Rajavartiolaitoksen alkuvaiheista. Itärajan portinvartijat – Rajavartiolaitoksen rakennusvuodet käsitteli vuosia 1919–1939 – ajanjaksoa, jolloin rajavartiointi etsi vielä muotoaan.

Loijas kuvasi, miten rajavartioston tehtävät vaihtelivat aseellisista selkkauksista hallinnollisiin rutiineihin. Korpivartioissa elämä saattoi olla yksinäistä, ja vain harva jatkoi sopimustaan ensimmäisen sopimuksen jälkeen. Arkistojen lehtileikkeet toivat esiin 1920-luvun rajakahakoita, joiden yhteydessä rajavartijoita myös menehtyi.

Vuonna 1933 sattunut surma johti siihen, että yksin partiointi lopetettiin ja kaksimiehinen partio vakiintui käytännöksi koko itärajalle.

Luento käsitteli myös rajan yli kulkeneita ihmisiä. 1920–30-luvuilla kirjattiin vuosittain lukuisia raja- ja loikkaritapauksia. Vuonna 1931 rajavartiosto kirjasi yli 1300 rajatapahtumaa, joista osa liittyi Neuvostoliittoon laittomasti pyrkineisiin suomalaisiin (15 %) ja osa Neuvostoliitosta Suomeen tapahtuneisiin rajanylityksiin (34 %).

Kieltolain vuodet toivat rajalle omat lisähaasteensa. Vuodelta 1929 esitetty kuva takavarikoidusta pirtulastista ja alkuperäiset tekstit osoittivat, kuinka tiiviisti rajavartijat osallistuivat salakuljetuksen torjuntaan.

Luento sisälsi runsaasti arkistoaineistoa: vanhat valokuvat, viestit ja sanomat, lehtileikkeet ja muut dokumentit toimivat erinomaisesti suuren kankaan kautta.

Jani Loijas luennoi Oodissa ja esittelee raporttia 1920-luvulta.

Jani Loijas luennoi Oodissa Rajavartiolaitoksen tehtävistä ennen toista maailmansotaa.

Rajavartijat tunsivat rajaseudun elämän koko kirjon. Loijas nosti esiin muun muassa savotta- ja uittotyömaiden tarkastukset ja tavaraliikenteen valvonnan. Kiinnostavaa oli sekin, että koirien käyttö alkoi rajavartioinnissa jo 1920-luvulla, ja 1930-luvulle tultaessa palveluskoira oli käytössä lähes kaikilla vartiopaikoilla. Rajakoirat ovat edelleen keskeisessä roolissa rajavartioinnissa.

Luento tarjosi kokonaiskuvan – tarkkoja yksityiskohtia unohtamatta – siitä, kuinka monialaiseksi rajavartiointi kehittyi jo ennen toista maailmansotaa – ja miten kahden hengen toimistosta kasvoi kansainvälisesti arvostettu ja ammattitaitoinen viranomainen.

Yleisö esitti lukuisia kysymyksiä ja kommentteja, jotka liittyivät muun muassa rajaseudun asukkaisiin, Porkkalan vuokra-alueeseen ja Petsamon historiaan. Monella osallistujalla oli oma yhteys rajaan, esimerkiksi suvun kautta. Kiinnostus osoitti, että Rajamuseon luennoille on tulevaisuudessakin kysyntää eri puolilla Suomea.

Jani Timonen
Killan johtokunnan jäsen
Helsinki, Tampere, Lieksa – ja Onttola

Katso aiempi luento Rajavartiolaitoksen Youtube-kanavalta: ”Jottei aamu vainon viestejä toisi – Itärajan vartijat 1920-luvulla Kannakselta Petsamoon” (15.11.2024)

Helsinki, Suomi

Tiedätkö hyvän tarinan?

Keräämme ja julkaisemme tarinoita rajalta. Onko sinulla muisto tai vinkki?

Ota yhteyttä

Tiedätkö hyvän tarinan?

Aiheet

Arkisto

Aiheeseen liittyy